Ikkunan takana näen naisen. Ahkera, nuori ja herttainen.
Vielä tietämätön,
huomisesta huoleton.
Hämmästyn,
hänellekö vien sen suuren viestin,
hänkö synnyttää maailman Vapahtajan?
Mutta luotan Herraani,
Hän ei tee virheitä.
Hän tuntee ihmisen sisimmän ja
valitsee tehtävään hänet,
joka on luovuttanut elämänsä, kaikkensa,
palvellakseen Häntä iloiten,
koko sydämellään.
Hetkeen laskeutuu pyhyys,
Marian silmissä kyynel,
sydämen hyvyys.
Älä pelkää,
olet valittu, armon saanut.
Tuon viestin, taivaisen sanoman.
Olet synnyttävä lapsen,
Korkeimman Pojan,
Kuninkaaksi kutsutun.
Sinun on annettava Hänelle
nimi Jeesus.
Näen kasvoilla hämmennyksen,
ohikiitävän epäilyksen.
Olen kihlattu, koskematon,
miehestä täysin tietämätön.
Kuinka muuttua voi mahdoton,
on tilanne täysin käsittämätön.
Sinut valtaa voima korkeimman,
Pyhä Henki lailla tuulen lempeän.
Syntyy Pyhä,
jota Pojaksi Jumalan kutsutaan yhä.
Hämmennys muuttuu iloksi,
epäilys todeksi.
Tapahtukoon tahtosi,
toteutukoon sanasi.
Olen Herrani palvelijatar,
siksi uskollinen.
Jätän Marian, hymyilen.
Tehtäväni on täytetty,
aika maan päällä käytetty.
Sisimpäni kuplii riemusta,
silmäni kostuvat kyynelistä.
Tein sen minkä lupasin,
palvelin Herraani iloiten.
Arka, hiljainen laulu nousee huuliltani.
siihen yhtyy ääni, toinenkin.
Yhtäkkiä laulu kajahtaa ympäri
vuorien, kautta kanjonien!
Enkelit, ystäväni,
ovat tulleet laulamaan kanssani.
Kiitosta, ylistystä
Herrallemme
meidän Vapahtajallemme.
Kunnia Jumalalle korkeuksissa
ja maassa rauha.
-Malla-