”Pietari vastasi hänelle: ’Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin.’
Hän sanoi: ’Tule!’
Niin Pietari astui veneestä ja käveli veden päällä mennäkseen Jeesuksen luo. Mutta kun hän näki tuulen voiman, hän pelästyi ja alkoi vajota. Silloin hän huusi: ’Herra, pelasta minut!’
Jeesus ojensi heti kätensä, tarttui häneen ja sanoi: ’Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?'”
(Matteus 14:28–31)
Opetuslapset olivat yöllä veneessä matkalla Genesaretiin, kun Jeesus tuli heidän luokseen kävellen veden päällä. Ei ole ihme, että opetuslapset pelästyivät ja luulivat näkevänsä aaveen. Jumala on täysin yliluonnollinen, ja siksi Hän kykenee toimimaan kaikkien luonnonlakien vastaisesti.
Pietari tiesi, ettei hän itse kykenisi kävelemään veden päällä, mutta hän myös uskoi, että jos Jeesus antaisi hänelle kutsun, silloin hän pystyisi! Pietari pyysi Jeesusta käskemään häntä tulemaan luokseen vettä pitkin.
Mekin voimme pyytää Häntä käskemään meitä astumaan uskossa eteenpäin omassa uskonelämässämme ja elämäntilanteissamme, jotka vaikuttavat inhimillisesti katsoen mahdottomilta. Kun käskysana tulee Herralta, siihen sisältyy myös kaikki tarvittava voima, kyky ja apu, mitä me tarvitsemme voidaksemme toimia Hänen käskynsä mukaan.
Ainoa sääntö on, ettemme saa alkaa katsella tuulta tai myrskyäviä aaltoja ympärillämme, vaan meidän täytyy pitää katseemme kiinnitettynä Kristukseen! Silloin emme horju uskossamme niin helposti.
Mutta vaikka Pietari irrotti katseensa Jeesuksesta ja alkoi vajota, Jeesus kuitenkin tarttui häneen heti, kun Pietari huusi: ”Herra, pelasta minut!” Herra ei hylkää meitä aaltoihin, vaikka emme onnistuisi luottamaan kaiken aikaa Häneen, vaan Hän ojentaa heti meille kätensä, kun huudamme Häntä avuksemme!
”Vaikka me olemme uskottomat, on Hän kuitenkin uskollinen.” (2. Tim. 2:13)
Kiitos, Jeesus, että opetat ja autat meitä pitämään katseemme Sinussa tämän tuulisen ja myrskyävän elämän keskellä!
Maarit Blom