Eräänä sateisena ja sumuisena päivänä kotimme remontin keskellä oli hieman alakuloinen tunnelma. Syksy ja sen pimeys jotenkin taas yllättivät. Haasteita oli monella taholla ja mielentila ei ollut parhaimmillaan. Eräs läheisemme kävi meillä ja kerroimme jostain haasteestamme. Kahvit juotuamme hän lähti autollaan ja huikkasi ikkunasta – ilon kautta!
Nuo kaksi sanaa ovat jääneet mieleeni. Kuinka paljon meillä onkaan asioita, jotka ovat todellisia kiitollisuuden aiheita. Kun niitä pysähtyy ajattelemaan, pakostakin ilo alkaa valtaamaan mielenmaisemaa.
Ilo syntyykin kiitollisuudesta. Kiitollinen mieli syntyy asenteista ja näkökyvystä.
Olet varmasti tavannut ihmisen, jolla mielestäsi ei ole mitään aihetta iloon tai kiitollisuuteen ja kuitenkin hänellä on kiitollinen mieli ja ilo säteilee silmistä.
Kiitollisuus ja ilo ei tarkoita huppu päässä kulkemista, niin ettei uskalla kohdata tosiasioita. Vaan se on juurikin todellisuuden kohtaamista ja luottamista Taivaalliseen Isään, Kaikkivaltiaaseen, jolla on valta ja joka hallitsee. Se on luottamista, vaikka en nyt näe tai tiedä, miten huomenna selviän. Se on tietoisuutta Jumalan kaikkivaltiudesta. Ja se tuo tähän päivään ilon ja kiitollisuuden.
Haluan muistuttaa luottamaan kaiken keskellä Taivaalliseen Isään! Muistelemaan hyviä asioita, mitä on ollut tai on tänäänkin ehkä kivun ja taistelun keskellä. Jumalan oma ei ole koskaan yksin, Taivaan Isä on kanssasi. Se on yksi kiitollisuuden aihe.
Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset ja rukouksessa kestävät. Room. 12:12
Maria Hietanen