Sydämestäni minä sinua rakastan sinua, Herra, minun voimani!
Näillä sanoilla Daavid aloittaa ylistysvirtensä, kun hän oli pelastunut valtavasta ahdistuksesta, pelosta ja vainosta.
Ylistys jatkuu vahvoilla ja koetelluilla sanoilla.
Herra minun kallioni, linnani, ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni. Ylistetty olkoon Herra! Psalmi 18.
Ihailen Daavidin löytöjä Jumalasta. Ihmeellistä on, että vaikeuksien ja pimeiden aikojen keskellä Jumalaa kuvaavat nimet olivat upeita.
Hän oli löytänyt kallion, joka ei horju.
Linnan, paikan, jossa oli kuninkaallinen tuntu, suojamuurit ja tähystystornit, erämaan keskellä. Daavidin sydän oli löytänyt vuoren, jonka turviin paeta, hän oli löytänyt pelastajan, olosuhteista huolimatta.
Herra oli hänen kilpensä ja suojansa hetkinä, kun ei ollut suojaa nuolilta, hyökkäyksiltä.
Daavid löysi pimeiltä ja vaikeilta elämän poluiltaan aarteen, yhteyden Herraansa.
Olisihan Daavid voinut valita toisenkin vaihtoehdon. Valita katkeruuden, vihan ja koston Saulia kohtaan, koska Saulin viha oli käsittämätön nuorta Daavidia kohtaa. Mitään syytä ei olisi pitänyt olla. Daavidin menestys Jumalan avulla voittaessaan Goljatin ja muut voitot, saivat Saulin vihan valtaan. Sen on täytynyt olla hirvittävää Daavidille, koska hänelle Saul oli kuin isä.
Kuitenkin Daavid valitsi anteeksiannon ja rakkauden Jumalan voiman avulla. Ei ihme, että hän ylistää Jumalaa sanoen Jumalani, minun voimani.
Daavid suoritti yhden elämänkoulun oppiaineen upeasti. Hän ei kostanut, eikä koskenut Sauliin, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Olisi ollut mahdollisuus lopettaa oma pakomatka luolissa ja erämaissa ja päästä vapaaksi Saulin vainosta, mutta ei. Hän ei koskenut Jumalan palvelijaan, joksi hän Saulia yhä nimitti. Kunnioitus ei lakannut Daavidilta, Saulin väärien valintojen vuoksi.
Daavid piti sydämensä puhtaana. Hän oli löytänyt rajan, jota ei ylittänyt toisen ihmisen kohdalla, eikä omalla kohdalla. Daavid piti huolen omasta sydämestään, ja jätti asiat Jumalan hoidettavaksi.
Mikä oli Daavidin kokemuksien ja oppikoulun tarkoitus. Voimme lukea Raamatusta, että Daavidilla oli oma tehtävä, jota varten hänen täytyi saada nämä kokemukset. Jumala näki ja tiesi, mitä Daavid tulee elämässään tarvitsemaan. Tämä koulu sai aikaan ihanan rakkauden Jumalaa kohtaan.
Me voimme lukea profetiana ja lohdutuksena Psalmeja ja niiden sanoma on vuosituhansien aikana siunannut, ollut kuin puhdas lähde, josta olemme janoisina saaneet juoda. Kyllä, kaikella oli tarkoitus ja merkitys, mitä Daavid joutui kokemaan.
Muista Jumalan lapsen elämässä kaikella on tarkoitus sittenkin. Me emme kaikkeen koskaan täällä maan päällä saa vastauksia, emmekä koskaan voi kaikkea ymmärtää, mutta se on varmaa, että kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.
Ja mikä ihaninta, että kaiken pohjalla on Jumalan suunnaton rakkaus ihmistä kohtaan. Hän tekee ja toimii aina rakkaudesta käsin. Siihen saamme luottaa.
Maria Hietanen