Jeesuksen askelissa

22.3.2025 | Artikkelit

 

”Jeesus sanoi kaikille: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.”
Luuk. 9:23

”…hän kieltäköön itsensä…” Jos tahdomme seurata Jeesusta, emme voi elää itsellemme. Emme voi elää sen mukaan, mikä milloinkin tuntuu hyvältä. Ei, meidän tulee tuntea Hänen tahtonsa ja totella Häntä. Jotta voisimme ja haluaisimme totella Häntä, meidän tulisi tietää, millainen Hän on!

Hän on täynnä armoa ja totuutta. Hän on rakastava Isä, joka tahtoo lapsilleen vain hyvää, ja Hän tietää tarkalleen, mikä on meille hyväksi. Me itse emme sitä useinkaan tiedä. Hänellä on hyvä tahto kaikkia ihmisiä kohtaan. Hän tahtoo, että tulemme Hänen lähelleen, ja Hän tahtoo tulla meidän lähellemme. Hän tahtoo johdattaa meidät iankaikkiseen kirkkauteensa!

Herra sanoo: ”Sillä minä tunnen ajatukseni, joita minulla on teitä kohtaan”, sanoo Herra. ”Ne ovat rauhan, eivätkä tuhon ajatuksia. Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”
Jer. 29:11

”…ottakoon ristinsä…” Ristin ottaminen Jeesuksen aikana tarkoitti sitä, että ristinkuolemaan tuomitut joutuivat itse kantamaan ristinsä ristiinnaulitsemisen paikalle. Jeesus käytti tätä ”ristinsä ottamista” kielikuvana. Jeesuksen opetuslapsille kuuluu omista itsekkäistä toiveista luopuminen ja Jeesuksen seuraaminen.

Meille on annettu vapaus valita: haluammeko seurata Jeesusta vai olla ”sivusta seuraajia”?
Valinta tehdään jokaisena päivänä. Joinakin päivinä se on helpompaa, ja joinakin päivinä vaikeaa.

Voi olla pidempiäkin aikakausia, jolloin se on helpompaa, ja niitä aikakausia, jolloin se on vaikeaa.

Kuitenkin se, että saamme kulkea Jeesuksen jäljessä, tarkoittaa sitä, että Hän itse on jo kulkenut edellä! Hän on jo avannut meille tien. Hän on viitoittanut meille tien, jota saamme kulkea.

Eräässä laulussa sanotaan: ”Koko tien Hän kanssain kulkee…” Vaikka kuljemmekin Hänen jäljessään, Hän on kuitenkin myös koko ajan meidän rinnallamme. Hän ei jätä meitä yksin, ja Hänen kanssaan saamme olla turvassa vaarojenkin keskellä. Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala; sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret. (5. Moos. 33:27)

 

Maarit Blom