”Nyt syttyy valot tuhannet myös tänne Pohjolaan…”
  Tällä hetkellä elämme todeksi tutun joululaulun sanoja. Meneillään on vuoden pimein aika, mutta jokainen sytytetty kynttilä tai valo poistaa pimeyttä ympäriltämme.
  Kauniit kynttilät ihastuttavat kauppojen hyllyillä. Lumoavia taideteoksia, joita voi ostaa mieltymyksensä mukaan, tuoksua myöten.
  Kynttilä on kuitenkin ”kuollut” niin kauan, kunnes joku herättää sen eloon sytyttämällä liekin sen sydämeen. Silloin se löytää oikean olotilansa ja käyttötarkoituksensa luoden tunnelmallista valoa pimeyteen!
  Sitä voisi verrata elävään uskoon. Olemme kaikki kuolleessa tilassa ilman uskoa Jeesukseen, Jumalan Poikaan. Kun usko syttyy sydämessämme, alamme loistaa valoa ympärillemme, ja pimeys pakenee.
  Ei voi olla totta! Näin ajattelin kaupassa nähdessäni vanhanaikaisia lyhtyjä myynnissä. Kaukaa lapsuuden muistoista eteeni tuotu öljylamppu ihmetytti. Onko nämäkin vanhat kapistukset herätetty henkiin? Näköjään on, sillä ostimme yhden, ja tiesin kyllä, miten se toimii. ”Tarvitsemme myös pullon öljyä”, opastin nuorimmaista.
  Yhdessä tarkkaavaisesti sytytimme lyhdyn, öljyä kun on käsiteltävä varovasti. Pian elävä valoliekki kurkisti öljylampusta. Hymyillen katselin sitä. Mietin samalla öljyä, joka virtasi lampussa ja jonka voimasta lamppu paloi.
  Tarvitsemme elävän uskon liekin sydämiimme, mutta tarvitsemme myös öljyä. Se on Jumalan Pyhän Hengen voima vaeltaaksemme uskossa eteenpäin. Jumala haluaa lamppumme loistavan kirkkaasti!
Olisi helppo nukahtaa, mutta se ei olisi mitenkään viisasta. Nukkuviakin tulisi nyt ravistella hereille.
  ”Olkoon kupeenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa.” (Luuk.12:35)
Tämä jae kehottaa meitä olemaan aina valmiina ja rukoillen valvomaan – pysymään hereillä pimeän maailman keskellä.
  Marja Toukola
  Lähetystyöntekijä
X