Soitan ovikelloa, ja perheen äiti, soinilainen Pia ottaa minut lämpimästi vastaan omassa valoisassa kodissaan. Hän odottaa kolmatta lastaan, ja se jo näkyy ulospäinkin hyvin. Jouluna on sitten yksi uusi perheenjäsen.
Kolmannen lapsen raskausaikana Pia kertoo, mikä erityisesti antaa hänelle iloa ja rohkeutta. Hän on ihastuneena jo nyt miettinyt, millaisen persoonan ja luonteenpiirteen omaava kaveri sieltä tulee, miten kolmas rakentaa heidän perhettään omalla tulollaan, omine piirteineen.
-Rohkeutta olen saanut siitä, kun olen huomannut, miten äitiydessä kasvaa. Olen jo nähnyt kahden vanhemman lapsen kohdalla, miten lapset ovat kasvattaneet minua äitinä.
Kun kaksi ensimmäistä lastamme olivat pienempiä, ajattelimme väsymyksen ja epävarmuudenkin keskellä, että nämä taitavat riittää.
Mietin, että viekö se ajan toisilta lapsilta; riittääkö kaikille aikaa. Toisaalta asia vaivasi, että jospa sittenkin vielä. Asia alkoi enemmänkin vaivata, ja jotenkin tajusin, että kyllä Jumala tietää ja oikeastaan päättää, antaako Hän meille vielä lapsen. Jätin asian Jumalan käsiin ja yllättäen aloin huomata itsessäni jopa vauvakuumeen merkkejä.
Huomasin ajattelevani, että kahden ensimmäisen lapsemme kuuluu kokea vielä tämä, ja että tytöille on tarkoitettu vielä yksi läheinen perheenjäsen.
Ilo ja rakkaus paistaa Pian kasvoista, kun hän kertoo, miten luottamus Jumalaan on kasvanut raskauden myötä. Mitä tuleekin, kaikki on Hänen kädessään. Kun kysyn Pialta, mitä hän haluaisi sanoa toisille naisille ja äideille, hänen ei tarvitse kauan miettiä.
”Tuntuu, että nyt on aika elämässäni, jolloin todella tahdon laittaa käytäntöön Jumalan Sanan lupaukset elämässäni. Vaikka olenkin ollut vuosia uskossa ja tiennyt asioista, ne eivät ole kuitenkaan olleet sillä paikalla, minkä nyt koen tärkeäksi.
On oikeasti totta, että rukous vahvistaa, ja hetket Jumalan kanssa ovat korvaamattomia. Hän todella uudistaa ja antaa voimaa elämään. Tätä ei voi lukea vauvalehdistä, vaikka niissä hyviä neuvoja jaksamisesta onkin. Mielestäni tärkeimmät hetket oman jaksamiseni kannalta ovat juuri hetket Jumalan kanssa arjen keskellä.”
Maria Hietanen