Ajat ovat muuttuneet. Kauas on tultu siitä ajasta, kun koulupäivä alkoi aamuhartaudella. Avasimme pulpetin kannen ja kaivoimme sieltä virsikirjat esiin. Kukaan ei vastustanut eikä ihmetellyt; se oli aivan normaalia, kun lauloimme opettajan johdolla.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.
(Zachris Topelius 1869. Suom. Martti Ruuth 1902. Sävelmä: Saksassa 1507.)
Emme voi koskaan palata menneeseen aikaan, noihin kyläkoulun pulpetteihin. Mutta voimme rukoilla, että oman aikamme lapset saisivat kuulla Totuuden Hengestä, joka johdattaa totuuteen myös heidän elämäänsä.
Marja Toukola