Lahja, lapsi vaiko kuningas?
Isä luopuu, antaa ja tarjoaa. Parastaan ja parhaintaan.
Vastaanottaja joko arvostaa tai jopa hylkää kokonaan. Onko tämä kulutustavaraa vai kestääkö aina vaan? Lahja itsessään haluaa käyttöön ahkeraan. Käyttäjä ei vaan tiedä, ettei lahja kulu ollenkaan.
Toiset hylkäävät arvottomana. Lahjan antaja katsoo surullisena.
Jos olet lahjan vastaanottaja, kuinka sitä arvostat?
Onko se kuin lapsi, jonka kaltainen on taivaan maa, muuten ei voi sitä omistaa. Köyhä, mutta valmis on luopumaan lantistaan.
Tuhlaaja, silti palata saa asemaan, seuraan Vapahtajan. Ryöväri, joka kelpaa linnaan Armahtajan.
Nainen, joka voitelee kuninkaan, ja toiset eivät ymmärrä tuhlausta laisinkaan.
On niin monenlaista lahjan haluajaa. Ihmisyys esiin kumpuaa. Kuitenkin, lahjan antaja rakastaa. Hän esimerkillään osoittaa, kuinka tulee toisiaan arvostaa. Ei katso asemaa. Antaa kanssasi kyynelten vieriä solkenaan. Nauraa, kun sinua naurattaa. Juhlii jokaista lahjan vastaanottajaa. Ei työnnä luotaan pois milloinkaan.
Syntymäpäiville tervetulleeksi toivottaa. Arkenakin on valmis kanssasi aterioimaan. Muistuttaa: vapaus valita on kultaa kalliimpaa. Ja jälleen lahjan ojentaa. Odottaa: onko Sinulla vastalahjaksi sydämesi antaa?
Heidi Korhonen