Askeleita muutoksessa

12.7.2017 | Artikkelit, Lähetystyö

Me suljemme joka päivä oven eiliseen. Joskus järjestämme hienoja muisteloita ystävien kesken ja huokailemme, että kunpa voisimme elää joitakin hetkiä uudelleen. Kuitenkin Jumalalla on tapana viedä meitä eteenpäin, ja eilisestä irti päästäminen tekee tilaa uudelle. Elämä on vain tässä ja nyt.
Raamatussa on eräs nainen, jonka kohtaloksi muodostui taaksepäin katsominen. Jumalan piti oikein tarttua hänen perhettään kädestä kiinni, kun se viivytteli lähdössä. He olivat pakenemassa tuhoon tuomitusta kotikaupungista. Jumala kielsi heitä katsomasta taaksepäin, mutta sydämen irtiotto entisestä ei tapahtunutkaan niin helposti. Kaksi tytärtä jäi orvoiksi äidistään, kun hän halusi katsoa menneeseen. Hän ei nähnyt tulevaisuutta, elämää Jumalan johdatuksessa uusilla asuinseuduilla. Uudessa Testamentissakin mainitaan vielä hänestä: Muistakaa Lootin vaimoa! (Luuk. 17:32)
Asuessamme Albaniassa vierailin eräässä kodissa. Rupattelimme kaksistaan kahvikupin äärellä perheen äidin kanssa. Jossain vaiheessa perheen lapset näyttäytyivät olohuoneessa, kukin vuorollaan. Sitten äiti paljastikin minulle, että yksi heidän lapsistaan on adoptoitu paikallisesta orpokodista. Hän ei ollut mitenkään erilainen verrattuna perheen muihin lapsiin. Äiti kertoi vielä muutakin lapseen liittyen. Kun tyttö oli jo otettu uuteen kotiin, perhe palasi vielä käymään orpokodissa. Pieni tyttö seisoi huoneen ovella, jossa hän oli aikaisemmin nukkunut. Hän näki siellä vuoteensa ja juoksi turvaan sängylle, käpertyen omalle, entiselle paikalleen.

 

Uuden perheen vanhemmat nostivat lapsen hellästi käsivarsilleen. Tyttäremme, sinä et enää kuulu tänne, sinulla on uusi koti. Pienen rimpuilun jälkeen orpokoti ja lapsen muistot ensimmäisistä elinvuosista saivat jäädä taakse. Miten hän olisi voinut ymmärtää silloin, mitä kaikkea merkitsikään hänelle se, että hän pääsi perheeseen, joka rakastaa häntä. Hänet vietiin aikanaan kouluun, hän lensi merten yli perheen kotimaahan lomille ja oppi kaikkea uutta kristityn perheen yhtenä lapsena.

Me muutumme joka päivä ja tarvitsemme voimaa muutosten keskelle. Sitä voimme pyytää ja saammekin Häneltä joka ei muutu. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. (Hebr. 13:8) Tämä tarkoittaa myös sitä, että Hänen rakkautensa on muuttumaton meitä kohtaan.

Kun Jumala johdattaa meitä elämässä eteenpäin, Hänellä on hyviä suunnitelmia. Hän ei vie meitä tuhoon, vaan turvaan.

Marja Toukola

Lähetystyöntekijä